Minua innoittaa aina tehdä asioita toisin. Miksi?
No siitä yksinkertaisesta syystä, että tavanomaisesti tekeminen on tylsää. Sitä tekevät kaikki. Uudella tavalla tekemisessä oppii – tai kuten tavataan sanoa, ”Ellen onnistu, niin ainakin opin”. Onko kysymys kuitenkin innostumisesta? Minun kohdalla varmasti näin onkin. Innostun helposti. Näen yleensä mahdollisuudet ja ratkaisut ensin. Ongelmat ja esteet nousevat mieleen sitten myöhemmin. Ne eivät kuitenkaan estä innostusta ja pysäytä ideointia, vaan niiden avulla muodostetaan oikeat kysymykset: ”Mitkä asiat ovat ratkaistava?”
Ellei uudella tavalla tekemisen tarkoituksena ole tuottaa uutta lopputulosta, henkilökohtaisen haasteen asettaminen minulle on arkipäiväistä. Tavoitteena on olla hukkaamatta aikaani. Uusi toimintatapa tähtää siihen, että turha työ jätetään tekemättä.
Liiketoiminnassa uudella tavalla toimiminen ei paljon hyödytä, elleivät niiden vaikutukset paranna asiakaskokemusta ja/tai vähennä tuloksen eteen tehtävää työtä. Tietysti molempi parempi. Molempien ominaisuuksien onnistuessa, olemmekin sen äärellä, että kilpailun sijasta voimme luoda uusia mahdollisuuksia, uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Parhaimmillaan syntyy täysin uutta liiketoimintaa, kuten esimerkit Uber ja Airbnb ovat sen osoittaneet.
Nämä perusajatukset ovat ohjanneet myös yritykseni syntymistä, strategian muodostumista ja yrityksen kehittymisen eri vaiheita.
Toimintaympäristömme muutos teknologian kehityksen myötä on hurjassa vauhdissa. Haemme koko ajan uusia tapoja toimia fiksummin, jonka vuoksi muutos on jatkuvaa. Se on kasvuyrityksen normaali tila. Organisaatiot kamppailevat rakenteidensa ja toimintojensa kanssa. Yhtä ainoaa oikeaa toimintamallia ei ole olemassa.
Asiantuntijaorganisaatioiden toiminta rakentuu ihmisten ympärille. Jokainen meistä haluaa tehdä merkityksellistä työtä ominaisuuksien, osaamisen ja intohimon ohjaamina. Miten voimme hyödyntää yksilöiden kyvyt parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollistaa samalla ketterä toiminta? Yleisesti ihmisten johtamiseen kiinnitetään varsin vähän huomiota, koska on helpompaa johtaa asioita. Potentiaali ja jatkuvuus kumpuavat kuitenkin ihmisistä.
Miten onnistumme organisaationa kulkemaan omaa polkuamme, haastamaan juurtuneita käsityksiä ja ennalta määriteltyjä normeja? Tarvitaan yhteinen näkymä suuremmasta päämäärästä, riittävästi uudistushaluisia ja innostuneita ihmisiä. Yhdessä tekemällä.
Purimme jäykäksi käyneen hierarkkisen organisaatiomallimme ja järjestäydyimme uudelleen työn virtauksen mukaisesti. Puhumme itseohjautuvuuden mahdollistamisesta. Tässä meillä on paljon vielä tehtävää. Muutokset ovat kuitenkin aina uhkaavia, kun siirrytään pois tutusta ja turvallisesta. Ihmisiä ohjaavat voimakkaammin inhimilliset tunteet ja käyttäytyminen – sen jälkeen vasta faktat. Tiedottaminen, tiedon jakaminen ja yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen on aina haastavaa. Harvoin sanotaan, että informaatiota tulee liikaa. On tärkeää, että saamme muodostettua yhteisen näkemyksen. On inhimillistä, että yksilöiden innostuksen toisella puolen meissä kaikissa asuu myös epävarmuus siitä, mitä muutos tarkoittaa ja henkilökohtainen pelko, ettei osaa, epäonnistuu tai ei pysty. Muutosvaiheessa tehtävämme ei ole muuttaa ihmisiä vaan hälventää epävarmuutta. Olisi mukavaa tulla mestariksi johtamisessa jatkuvassa muutoksessa.
Meille on tärkeää luoda ja ylläpitää toimintaympäristöä, jossa jokaiselle löytyy oikea tehtävä ja sen vaativuustaso. Se mahdollistaa itseluottamuksen kasvamisen ja osaaminen lisääntymisen. Ne toimivat myös intohimon polttoaineina merkityksellisten asioiden parissa. Näistä syistä johtuen olemme suhtautuneet vuosia jokaiseen rekrytointiimme, kuten avainhenkilön rekrytointiin suhtaudutaan.
Yrittäjätaipaleeni on sisältänyt monien onnistumisten lisäksi lukuisia vastoinkäymisiä. Uusia näkökulmia on haettu usein ja haetaan jatkossakin. Jos ennen toimeen ryhtymistä kaiken pitäisi olla varmaa, niin silloin kaikki asiat jäisivät tekemättä. Tarpeettomia riskejä kuitenkin vältetään.
Kasvu edellyttää uusien asioiden tekemistä, josta seuraa jatkuva muutos. Ellei joka kerta onnistu, niin ainakin opitaan – sen jälkeen yritetään uudelleen. ?
Hannu Sarja, CEO, Merius Oy